tiistai 27. lokakuuta 2020

Hämärtyvät illat

Hämärtyvät illat ovat saapuneet 🥰

Sen mukana avantokausi, kynttilöiden polttaminen ja muutenkin tunnelmointi. Joulun odotuskin tässä ihan hiipii mieliin välillä 😊

Syksyn mukana alkoi taas hirvenmetsästys. Viime viikolla laitoin pakkaseen 13 kiloa jauhelihaa ja paistit vielä siihen päälle. Ja lisää vielä tulee. Mihin mä sen kaiken lihan oikein pistän.. 

Miehiä ei ole metsästetty tänä vuonna 😂 Muutamilla treffeillä tuli käytyä kesän aikana, siinäpä se, ei sen kummempaa raportoitavaa siltä saralta. Päätin antaa miesten nyt vaan olla ja elää ihan omaa elämääni omana itsenäni. Katellaan sitten taas myöhemmin 🤦🏼‍♀️

Mutta siis itse asiaan, metsästykseen. Kaksi ekaa viikonloppua oli vapaata töistä, pääsi harrastamaan rauhassa. Saatiinkin hyvin kaadettua hirviä, enään ei ole kuin kolme vasaa pystyssä. Itse en tänäkään vuonna päässyt ampumaan, mutta kahtena päivänä oli ihan hilikulla. Tällä viikolla pääsen metsälle vain lauantaina, siinä onkin sitten minun mrysästykseni tältä vuodelta. Töitä pukkaa niin, ettei seuraavina viikkoina enään pääse..

Töissäkin on jotain uutta. Käyn nyt kahtena päivänä viikossa Pietarsaaressa tekemässä vuoroja. Yhdessä palvelukodissa. En tiedä miksi minut sinne haluttiin, matkaakin kun tulee päivässä yhteensä 120 kilometriä.. Mutta ilmeisesti minusta pidettiin, että ties mihin tappiin asti siellä saa nyt kulkea 😅 Mukavaa vaihtelua nykyiseen, pelkkää aamuvuoroa ja vuorossa ollaan yksin. Matka ei sinänsä ole pitkä, mutta näin talven kynnyksellä se kyllä vähän rassaa.

Joulun odotus tässä tosiaan rupeaa polttelemaan jo mielessä. Lyhtyjä olen jo laittanut ulos ja niihin led kynttilät palamaan, ajastintoiminto on kyllä tosi kätevä. Sisälläkin laittelin lamppuja jo palamaan. Päätin että kun kerta olen joulun yksin ja rakastan joulua, niin miksi sen vietto pitäisi aloittaa vasta joulukuun puolella. Mähän voin tehdä justiin niinkuin ite haluan. Ja nyt just musta tuntuu siltä että mä haluan alkaa tässä jo pikkuhiljaa jouluttamaan 🤭 Sain viime viikolla siivottua vaatehuoneen ja vaatekaapit. En tiedä mikä siinä on, mutta jouluksi pitäisi olla aina joka hemmetin soppi puhtaana. Olen kyllä yrittänyt vähentää kaapeista turhaa tavaraakin, ei sen puoleen. Tuolla olisi lattialla kolme ikea kassillista tavaraa menossa kirpparille, kun nyt vaan pääsisi ensin varaamaan sen pöydän 😅

Tämän koronan myötä ei ole tullut käytyä oikeastaan missään.. Kesälomalla kävin kaverin luona Tampereella ja Seinäjoella ideaparkissa. Siinäpä se oli. Siskon tyttöjen kanssa kävin toista kuukautta sitten shoppailemassa Kokkolassa. Nytkin olisi mukava käydä ostoksilla, vähän jo "nuuskimassa" joulujuttuja, muttakun ei oikein viitsisi.. Haluaisi, mutta sitten ei kuitenkaan viiti. Onkohan tämä joku uusi normaali kohta 😱

Ja tosiaan avantokausikin on jo korkattu. Syyskuun alussa jo. Kerran on vissiin jäänyt menemättä, mutta muuten olen ollut kyllä joka kerta. Ihana tunne ensin saunoa oikein kunnolla, ottaa kovat löylyt ja sitten kylmään veteen. Ihanan virkistynyt olo tulee. Sitä siinä sitten neljä viisi kertaa edestakaisin.


On ollut muka jotenkin niin kiire viime aikoina, ettei muka mitään kerkeä tai jaksa. Viime viikolla minulla oli ihana kiireetön aamu. Menen aina aikaisin nukkumaan, joten sitä tulee herättyäkin aika aikaisin. Yleensä lähden aamusta salille ja jos työtkin alkavat vasta yhdeksältä, käyn ennen sitä salilla. Mutta viime viikolla, minulla ei ollut kiire mihinkään. Heräsin ensin viiden jälkeen ja valvoin pari tuntia, jonka jälkeen rupesin taas nukkumaan. Nukuin pari tuntia ja heräsin hyvällä mielellä. Sitten joskus kun pääsin sängystä ylös laitoin kynttilöitä palamaan ja tein aamupalaa. Ihanan rauhallista ja kiireetöntä. Millonhan viimeksi on ollut tuommoinen fiilis ja tunne. Toivottavasti niitä tulee syksyn mittaan enemmän 😊


lauantai 15. elokuuta 2020

Alkusyksy saapuu

Rupeaa olemaan satokausi kuumimmillaan. 
Hilloja ja mehua on tullut tässä nyt tehtyä. Jääkaappi on niin täynnä hillopurnukoita, että en tiedä kuka ne kaikki edes syö 😂 Hilloa olen tehnyt mansikoista ja raparpereista, lakoista ja herukoista. Vielä karviaisista pitäisi hilloa keittää. 

Tänä vuonna mieltäni kutkuttavat myös pihlajanmarjat. Mitähän niistä oikein tekisi, ehkä marmeladia tai pikkuleipiä. No se jää nähtäväksi, sillä ne eivät ole vielä valmiita. Mustikatkin rupeavat nyt kypsymään kunnolla pensaissa, niiden keruukin on nyt edessä. Riippuu paljonko niitä nyt noista pensaista tulee, mutta olen ajatellut tehdä niistäkin vähän hilloa ja laittaa tottakai sellaisenaan pakastimeen, jos ne nyt sinne asti kerkeävät ennenkuin ovat paremmissa suissa 😋

Minustapa on kuoriutunut oikea Muumimamma tänä kesänä kaiken tämän hilloamisen myötä, ja vielä tuo kasvimaakin tuolla. En koskaan ole pitänyt penkkien tonkimisesta tai marjojen keräämisestä, koska en pidä ötököistä, mutta tänä vuonna se ei ole haitannut, varsinkaan vattuja kerätessä. Ties mitä siellä puskissa oli ja siellä minä vaan menin 😅
Kyllä minusta joku saisi oikein etevän emännän itselleen 😉

Kolme viikkoa kesälomaa meni hujauksessa. Nyt on oltu myös jo kolme viikkoa töissä. Huh huh sanon minä. Tuntuu että tämä viikko oli jotenkin erityisen raskas. Mutta nyt saan onneksi rauhoittua viiden päivän vapaille 🤩 Tiedossa olisi vähän siivousta ja puutarhanhoitoa sekä ruisleipien tekoa. Näitä nyt ainakin. Ajattelin että jos lähtisi käymään vaikka vähän ostoksillakin, vaikka Ideaparkissa Seinäjoella. Syysuutta vaatekaappiin.

Illat rupeavat jo pikkuisen hämärtymään. Ihanaa 🧡 Aamusta on tosin vielä onneksi valoisaa. Mieltäni on ruvennut kutkuttamaan myös valokuvaus. Olisi ihana kun olisi kunnon kamera millä ottaa luontokuvia. Eihän puhelimenkameralla ihan samaan pääse mitä kunnon järkkärillä. Mutta siinäpä taas yksi harrastus mikä ei ole halvimmasta päästä. Tosin eihän sitä kameraa nyt joka vuosi tarvitse uusia, mutta onhan se laittaa monta sataa euroa kiinni yhteen kameraan.. 

Kaksi vuotta olen jo haaveillut siitä pihasaunasta ja paljusta. Vähän salaakin, mutta nyt tänä vuonna olen naapureille oikein kunnolla puhunut asiasta, että eikö se olisi mukavaa kun tuossa rannassa olisi pihasauna 🤭 Eivät oikeen lämmenneet asialle, mutta nyt, viikko sitten naapurin mies sanoi että hän on vähän ajatellut että voitaisiin se pihasauna laittaa.. Naapurin mies oli tynnyrisaunan kannalla, itse taas haluaisin että tekisimme isäni kotitalon pihassa olevasta pikkuisesta hirsimökistä saunan. Jos siis hirret olisivat vielä hyvässä kunnossa. Saunalla olisi tällöin oma tarinansa ☺️

Mutta paljon haaveitahan tähän maailmaan mahtuu ja kaikkihan saa toteutettua jos lompsa vaan on kunnossa. 

Mutta minä jatkan tästä nyt ruistaikinan tekoa ja odottelen aurinkoa kääntyväksi takapihan puolelle, josko se paistaisi niin että aurinkoakin tulisi tänään otettua ☀️

tiistai 21. heinäkuuta 2020

Kesä ja loma lähenee loppuaan..
No, ei nyt vielä, mutta periaatteessa 😅
Mutta niinhän sitä sanotaan, että juhannuksen jälkeen kesä on ohi.

Oi että mitkä kelit oli kesäkuussa. Tykkäsin. Minä olen semmoinen auringonpalvoja sielu. Kun kelit sattuu kohilleen, niin makaan koko päivän ulkona auringossa itseäni grillaamassa 🤩
Heti kun loma alkoi, vettä. Ja lisää vettä. Ai mitä, tänäänkö tulee vettä ?!?!
Kesälomaa nyt kaksi viikkoa takana, vielä yksi edessä. Jätin yhden viikon syksymmälle ulkomaanreissua ajatellen, mutta taitaa tältä vuodelta jäädä kyllä väliin.
Mitään ihmeellistä ei ole tänä aikana tullut tehtyä, siksikin kun on koko ajan satanut! Tai no, päivät on satanut ja iltaisin on ollut nätti keli.
Pääsin sentään Tampereelle asti ystävääni tapaamaan. Oikein mukava reissu, mutta niin lyhyt. Muuten on tullut kotona "pyöritettyä" tätä normaali arkea.

Olenhan minä jo kuntosalille astikin päässyt 💪🏻
Koko korona aikana en ole viitsinyt salilla käydä, mutta viikko sitten meille avattiin uusi kuntosali, niin sinne lähdin kyllä saman tien. Hyvät tilat ja muutama uusi laitekin löytyi.
Nyt pitää vaan päästä sali rytmiin taas kiinni, että pääsee harjoittamaan lihaksia ja tekemään näille vatsamakkaroillekin jotain 😅


Nyt alkaa olemaan marjojen satokausi ihan huulilla. Olen ostanut jo kolme laatikkoa mansikoita. Suurimman osan olen pakastanut. Eilen keittelin mansikkaraparperi mehua ja hilloa. Se on niiin hyvää. Viime viikolla tein siskon tyttöjen kanssa mansikkakakun ja tänään tein äitini syntymäpäiville britakakun. Ei ole kyllä tuoreita mansikoita voittanutta 😊 Isäni oli käynyt aamulla lakassa, joten niitäkin on nyt pakkasessa. Pakastin pursuaa jo nyt marjoista ja vielä on vadelmat ja mustikat pensaissa. Joutuuko tässä vielä isomman pakastimenkin ostamaan, että mahtuu kaikki 😅


Miesrintamalta sellaisia kuulumisia, että tiemme erkanivat tämän viime syksynä hirvimetsältä löytämäni miehen kanssa nyt lopullisesti. Emme olleet elämissämme samassa vaiheessa, joten emme halunneet samoja asioita tällä hetkellä. Ymmärrän kyllä hänen puolensa, että saa olla ja mennä niinkuin huvittaa. Itsellä tuo elämänvaihe on jo takana, nyt sitä kaipaisi vain toista ihmistä rinnalle jakamaan kaiken.. Sinänsä harmi, koska hän olisi ollut kyllä semmoinen minunlaiseni mies 😊

Eikun leuka pystyssä kohti uusia pettymyksiä 😂

Pikkuhiljaa "pääsee palaamaan" syksyn harrastuksen pariin, metsästykseen.
Nuolukiven vieminen metsään ja riistakameran osto ovat nyt ajankohtaisia asioita. Samoin ampumaradalla käyminen. Eräs kaveri hirviporukasta lupasi viedä minua haulikkoradalle ampumaan, kun en ole haulikolla koskaan ampunut. Metsästys on tuonut elämääni paljon uusia ihmisiä, pidän siitä 😊

sunnuntai 24. toukokuuta 2020

Kesä tekee tuloaan 😊

Keväisin tulee aina hirveä into laittaa kaikkea uutta. Edellisessä tekstissä taisinkin jo mainita mistä kaikesta on tullut vuosien mittaan haaveiltua, että kun saisi laitettua. Ja nyt yksi niistä toteutui tänä viikonloppuna. Nimittäin se kasvimaa. Kylvin jo kuukausi sitten siemeniä sisälle laatikoihin esikasvatettavaksi, ettei tarvitse sitten niin kauaa odotella niiden kasvamista mullan alta kun lämpimät koittavat.
Siinä se nyt on. Vielä pientä fiksausta ja rimat paikoilleen, mutta muuten valmis, että eikun istuttamaan taimia paikoilleen 😊

Kerkesin viikonloppuna myös harrastamaan. Lähdimme Lapualle ajamaan Ala-Talkkari Areenalle. Pitäisi pikkuisen ruveta jo harjoittelemaan, että kun se päivä koittaa kun pitää hypätä ratin taakse 😅 Siskon miehen kanssa siellä ajeltiin. Olin ensin hänen kyydissään ja katsoin miten hän ajaa ja millä nopeuksilla. Sitten vaihdettiin. Paljon muuta kommenttia ei vierestä kuulunut kuin, että paina kaasua! Mutta minkäs teet kun luonto sanoo että jarruta, mutta tiedät että kaasua pitäisi vaan painaa mutkissa. Mutta olen kyllä tyytyväinen omaan suoritukseeni, mitä nyt meinas ruohonleikkaaja jäädä alle ja meinattiin ojaan mennä 😂
 

Terassikin tuli viikolla pestyä ja viikonloppuna yö myöhällä se öljyttyä. Paikalla ei ollut kuin minä ja 100+ hyttystä 🦟..
Ja terassikalusteet pääsivät myös eilen paikalleen. Ajattelin ensin että odotan niiden kanssa vielä vähän, että pahin siitepölyaika kerkeää mennä, mutta sitten tuumasin, että paskat, sitten ne jää niin että juhannukseksi vastaa tulee laitettua.
Kyllä se vähän niin on, että silloin kun tulee inspiraatio, niin silloin pitää toimia 💪🏻

Kuukauden olen jo haaveillut savustetusta lahnasta ja tänä aamuna sitä savustettiin. Kuukausi sitten tuli semmonen trip back to memorylane ja muistelin kuinka pappa aina savusti lahnaa ja voi että kuinka hyvää se oli. Ja kun sitä sai aina vain mummilla ja papalla. 20 vuoteen en ollut sitä syönyt.
Pappa ❤️
Muistot ❤️

sunnuntai 3. toukokuuta 2020

Sitähän on jo tovi vierähtänyt, kun olen viimeksi tänne rustaillut.

Edelliset "koulupäivät" oli viikko sitten. Meillä oli etäopiskelua kotoa käsin. Aiheenamme oli talouden kannattavuus. Oikein mielenkiintoista ja tärkeää asiaa, eikä tullut edes aika pitkäksi vaikka kotona tietokoneella kaksi päivää istuikin.
Ainut huono puoli tällä "reissulla" oli se, että ruokahuolto ei pelannut kyllä yhtä hyvin kuin muina kertoina 😂
Kahden viikon päästä on luvassa taas etäopetusta.
Mutta kyllä tässä se paras uni aina taitaa tulla, että sen puoleen majoituksessa ei ollut mitään vikaa


Pääsiänen tuli ja meni. Samaten vappu pari päivää sitten. Siskon tytöt kun eivät päässeet pääsiäisenä virpomaan, tein heille aarrejahti kartat, että saivat etsiä pääsiäismunia. Leivoin pääsiäiseksi persikkavalkosuklaakakun, niinkuin joka vuosi. Vapuksi tein mansikkasimaa ja munkkeja. Ollut vaan yhtä munkin syömistä kaikki päivät, yksin kun elelen, enkä osaa tehdä vaan ihan vähää 😅

Kevät sieltä jo pikkuhiljaa tekee tuloaan, toivottavasti kaikki lumet on nyt satanut mitä sataa. Ihanaa kun rupeaa näkymään pensaissa jo pikkusia silmuja ☺️
Tänä vuonna on haavelistalla ne samat kuin ennenkin. Kuten pihasauna ja palju. Tänä vuonna pääsi iskemään joku "istutus" vimma.. Että kasvimaata huutais todella paljon. Tiiä sitten, kun ideoita ja ajatuksia löytyis, tarttis vaan sen joka toteuttaa nää kaikki 😅😂

Miesrintamalla ei mitään uutta. Metsämies pyörii kuvioissa harvakseltaan, toisin sanoen ei siittäkään sitten mitään sen kummempaa tullut. Olishan sen ihana kun olis se toinen tossa vieressä, jolle vois jutella päivän juttuja ja kaikkea muuta. Saada sitä läheisyyttä. Että kolahtais niin henkisellä kuin fyysisellä tasolla. Ja hyvähän se on tässä valittaa ettei semmosta ole, muttakun ei oikein jaksa kiinnostaa edes tehdä asian eteen yhtään mitään 😅 Kun tulis vaan se mun unelmien mies tonne oven taakse hakemaan mua 🤪

Uutta tilanne katsausta sitten jossain vaiheessa taas 👋🏻

lauantai 14. maaliskuuta 2020

Se onkin jo lauantai iltapäivä ja kotimatka on alkanut. Tullessa junamatka kestää aina kolme tuntia ja näin takaisin mennessä kaksi ja puoli tuntia Miksihän näin, kun kuitenkin kaikki pysäkit ovat samoja.. Tuntui torstaina kyllä todella pitkältä se aika, ehkä tietysti siksikin kun olin herännyt silloin aamulla jo ennen viittä, rupesi olemaan päivän tunnit jo täynnä.

Mukavia nämä koulutuspäivät. Saa olla saman firman eri toimipaikkojen ihmisten kanssa tekemisissä ja kuulee aina miten muualla tehdään asioita ja pystytään vertailemaan niitä ja antamaan toisille vinkkejä.

Intensiiviset kaksi päivää takana. Perjantaina puhuttiin työaikalaista ja esimiehen oikeuksista ja vastuista, ja tänään puhuttuun perehdyttämisestä. Molemmat ovat niin laajoja asioita että olisihan niihin voinut paneutua vielä paljon enemmänkin ja syvemminkin.

Eilen koulutuksen jälkeen tapasin siskoni hotellilla. Lähdimme vähän kiertämään Forumin ja Kampin kauppakeskuksia. En sillälailla katsellut mitään, koska ei ollut tällä hetkellä tarvetta millekään. Löysin kyllä ihanan värisen adidaksen hupparin, mutta olen sen verran tarkan markan nainen, etten osta mitään vain sen takia että se näyttää kivalta. Ostan tavaroita ja vaatteita vain silloin jos minulla on oikeasti tarvetta niille. No okei, ostin kolme toppia. Mutta niitä käytän joka päivä, joten jo kaapissa olevat (varsinkin mustat) rupeavat olemaan jo sen verran kuluneita että aika olisi jo uusia niitä. Että sillälailla tuli kyllä tarpeeseen ja kun sain vielä kolme kahden hinnalla! En kai minä nyt kolmea normaalihinnalla olisi ostanut 😅

Kauppojen kiertelyn jälkeen rupesimme etsimään ruokapaikkaa. Sisko sanoi ettei halunnut joihinkin tiettyihin paikkoihin ja minä sanoin myös etten halunnut joihinkin tiettyihin paikkoihin. Olin kertonut hänelle että hotellistani sai hyviä tapaksia. Siskonikin rakastaa niitä, joten päätimme mennä syömään niitä. Ravintolaan päästyämme saimme menut ja rupesimme miettimään mitä kaikkea söisimme. Päädyimme kuitenkin varsinaiseen pääruokaan ja otimme vain kaksi annosta tapaksia alkupaloiksi. Alkupaloiksi otimme marinoituja juustoja sekä paprikoita. Pääruuaksi minulle tuli talon burgeri ja siskoni otti ankkaa. Annokset olivat kyllä hyvän kokoiset, ja oikein hyviä ja vatsat tuli täyteen. Ja kun kuuluin Scandic Friends clubiin, saimme meille ruuasta vielä 10% alennusta.

Siskoni lähti kohti asuntoaan ruuan jälkeen ja minä menin huoneeseeni. Muut opiskelijatoverini olivat vielä syömässä, paitsi yksi. Laitoinkin hänelle viestiä, josko hän lähtisi aulaan juomaan kanssani lasilliset. Ajattelin että yksi lasillinen vielä viiniä ja sitten suihkuun ja nukkumaan, kunnon yöunet. Nooh, ei ihan mennyt suunnitelmien mukaan 😅 Seuraamme lyöttäytyi eräs vanhempi herrasmies. Hänen vaimonsa meni jo nukkumaan ja herra olisi vielä hetken juttukaveria vailla. Sallimme miehen liittyä seuraamme. Hän oli oikein mukava mies, ehkä pari drinksua jo nauttinut ennen seuraamme tuloa. Hän halusi tarjota meille juotavat kun oli saanut tulla seuraamme. Hän sanoikin että otetaan nämä yhdet ja sitten hän menee vaimon viereen nukkumaan. Sanotaanko näin, että niitä "otetaan vielä nämä ja sitten menen vaimon viereen nukkumaan" drinksuja tuli muutama 😂 Hän oli oikein mukava herra, kauppias, juttua tuli ja aiheissa menimme kyllä ihan laidasta laitaan. Kello läheni puolta yötä ja totesin sen takia, ja myös sen että kaverini viinapää ei ollut ihan samaa luokkaa kuin minun ja tämän miehen, että nyt olisi aika mennä nukkumaan. Pääsimme kaikki huoneisiimme ja oli aika mennä nukkumaan ja laittaa herätys aamulle valmiiksi. Näytössä näkyi ilkeä teksti, "herätykseen 7 tuntia".. Siis ihan normaali aikahan tuo oli, mutta kun tiesi että oli vähän kuppia tullut siinä otettua, niin ei oikein houkuttanut..

Aamulla "reippaana" ylös ja kamat kasaan ja aamupalalle. Kohtasimme uudelleen tämän herran kanssa aamupalalla. Vaihdoimme muutaman sanan ja toivottelimme toisillemme hyvää päivää ja jatkoja.

Nyt junassa istuskellessani ja tätä kirjoittaessani mieleeni saapui kamala ajatus. Mitäs jos mä en nyt oikeesti saa sieltä kaupasta mitään ruokaa itselleni, kun jääkaappi on tyhjä kun olen ollut kotoa pois kolme päivää. Ihmiset kun ovat kuulemma hamstranneet kaupan hyllyjä tyhjiksi 😱 Ja siis tää vessapaperin hamstraus. Mitä ne ihmiset kuvittelee tekevänsä monella säkillä vessapaperia??? Jos sulle tulee influenssa, niin vessassako sä istut kellon ympäri??? Ja tottakai, itselleni jäi kotiin vain kaksi rullaa kun lähdin, tiedä kehtaako sitä käydä edes nyt ostamassa, luulevat vielä että tuokin sitä hamstraa tuossa 😂😂

Mutta näihin sanoihin jää tämän reissun anti 👋🏻

torstai 12. maaliskuuta 2020

Kuukausi vierähtänyt taas. Torstai iltapäivä ja Helsinkiä kohti.

Hallitus oli kuulemma tänään sanonut että matkustelua tulisi välttää. Ulkomaanmatkat tottakai, mutta ei nyt sentään vielä kotimaan matkailua, niinkuin jo hätäsimmät ajattelivat.
Tulee jo korvista ulos tämä korona sitä ja korona tätä.. Vähän valveutuneempi kun nyt vain on oman käsihygieniansa puolesta ja pärskimisensä kanssa, niin tässä mitään hätää ole.
Täytyy sanoa ettei ole niin hirveästi tullut kiinnitettyä ihmisten yskimiseen ja aivasteluun huomiota. Mutta tänään junassa... Huh... Oikein "häirihti" kun yksi vanhempi rouva yski vähän väliä ja joku aivasteli välillä. Sitä se teettää tämä pandemia 😅😂

Taas uusi hotelli Helsingin päässä. Tällä kertaa olen Scandic Simonkentässä. Ihan hyvältä näyttää tähän mennessä. Respassa kysyttiin haluanko ammeellisen huoneen vai pelkällä suihkulla. No minähän sanoin heti että ammeella. En ole koskaan semmoisessa huoneessa ollut, jossa olisi ollut amme. Ja pitihän sitä testata. Noh... Täytyy sanoa ettei todellisuus kyllä vastannut juuri kuvitelmaa 😂 Se siitä kokeilusta, ja tästä lähin aina huone jossa on pelkkä suihku 😂

Kävin syömässä tapaksia hotellin Mas ravintolassa. Oli kyllä hyviä 😋 Otin valkosipulilla höystettyjä ravunpyrstöjä, tulisia perunoita sekä tonnikalasalaattia ja kyytipojaksi tietenkin lasin valkoviiniä. Ja todellakin oli hyviä, ei olisi haitannut vaikka vähän lisää olisi ollut ☺️

Oikeastaan hyvä että on ollut nyt eri hotelleissa, saa ainakin hyvin vertailtua minkälaisia hotelleja Helsingin keskustasta löytyy. Jos vaikka olisi joskus tarvetta semmoiselle vapaa-ajan matkailulle. Niin löytyy tietoa mihin kannattaa mennä 🙂

Nyt sänkyyn ja joku hömppäohjelma vähäksi aikaa televisiosta pyörimään ja aamulla reippaana tutkimaan mitä talon aamupalalla on minulle tarjota 😁

lauantai 8. helmikuuta 2020

Hesassa taas.

Olikin näköjään jäänyt edelliseltä reissulta päivittämättä kuulumisia...

Kuukausi sitten olin viimeksi isossa cityssä, Helsingissä. On se vaan iso paikka, noin niinku semmoselle joka asuu paikkakunnalla jossa on noin 3000 asukasta. Sen verran tulee vastaan jo pelkästään Helsingin aamuruuhkassa 😅

Uusia tuulia töihin liittyen. Aloitin viime kuussa lähiesimies valmennuksen. Loppuvuodesta pitäisi olla jo paperit kädessä. Nähtäväksi jää mitä uusia tuulia se elämääni tuo ☺️

Viimeksi majoituimme Radisson Blu Royal'ssa.
Mielestäni oli oikein hyvä hotelli. Huoneet olivat hyvän kokoisia ja uudehkon näköisiä.
Matka rautatieasemalta ei ollut mikään kävellä hotellille. Ja hotellilta oli lyhyt matka koululle. Mukava siellä oli yöpyä kaksi yötä ja se aamupala 😋
Minä olen sellainen ihminen, että jos minulta kysyttäisiin mikä on reissussa paras asia, niin sumeilematta vastaisin että hotelliaamiainen 😅 Päivät pitkät kun laittaa toisille ruokaa, niin aivan parasta on se kun pääsee valmiiseen pöytään syömään herkkuja.

Tällä toisella reissulla yövyimme sitten Radisson Blu Seaside'ssa. Aamupala aivan mahtava, täysi kymppi siitä 👌🏻 Mutta itse huoneet olivat vähän kulahtaneen oloisia sekä pieniä ja käytävät toivat mieleeni ennemmin jonkin varastohallin käytävän kuin hotellin.. Mutta eipä siellä hotellissa tullut muuta tehtyä kuin nukuttua, että oikein hyvä hotelli siihen nähden.

Kävimme opiskelukavereideni (jotka yöpyivät hotellissa) kanssa syömässä Naughty Burger'ssa. Ei ollut itse Herlevi tiskin takana 😂 Maittavia burgereita oli kyllä, paikka oli vain ihan täyteen ammuttu. Meitäkin kun reilu kymmenen oli, niin meinasi tulla vähän ahdasta ahtautua yhteen nurkkaan 😅 Burgeri oli erittäin maukas ja mehevä, mutta pihvini oli jäänyt kyllä pikkuisen liian raa'aksi keskeltä, jätin keskikohdan syömättä sillä tuntui siltä kuin olisi ihan jauhelihaa pistellyt poskeensa, raakana 😨

Nyt sitä saisi sitten käydä Helsingissä parin päivän reissuilla joka kuukausi. Toivottavasti koulun jälkeen olisi käyttöäkin uudelle virstanpylväälle, ettei se jäisi vain mustaksi valkoiselle ansioluetteloon. Tulevaisuus näyttää.


keskiviikko 1. tammikuuta 2020

Uusi vuosi ja uudet kujeet ✨2020✨

Vai eikös sitä niin ruukata sanoa.
Viime päivityksestä on aikaa. Monesti mielessä käynyt, että pitää kirjoittaa, mutta jotenkin se on vaan aina jäänyt.

Viime vuosi tuli ja meni. Monet ystävät ja tuttavat päivittelivät sosiaaliseen mediaansa eilen vuoden kohokohtia/etappeja tai elämänsä käännekohtia.
Minä itse "toivotin" uutta vuotta vain istagramin puolella seuraajilleni (ilman häshtägejä).

Mutta mennyt vuosi 2019, millainen se oli omasta mielestäni 🤔
Näin äkkiä kun ajattelen saavutuksia tai etappeja tai kömmähdyksiä, mieleeni ei tule mitään.. Mutta tarkemmin kun mietin, niin kyllähän sieltä jotain pientä löytyy.

Olen minäkin tutustunut näihin deittisovelluksiin.
Pari miestä tapasin alkuvuonna, mutta niistä nyt ei ole sen kummempaa sanottavaa, huteja.
Löysin eräästä deittisovelluksesta aivan ihanan miehen. Hän oli kuin unelma ja halusimme elämältä samoja asioita. Mutta tuhansien viestien jälkeen ja päivittäisen yhteydenpidon jälkeenkin, mies ei "suostunut" tapaamaan minua. Tai no, suostui, mutta sehän olin aina minä, joka sabotoi näkemisen joka kerta. Häneltä löytyi aina selitys selityksen perään miksei voitukaan nähdä tai jokin syytös minua kohtaan, että olin tehnyt tätä tai tuota, ettei hän enään voinut luottaa minuun tai muuta älytöntä vastaavaa.. Tätä jatkui kuukausia. Panimme monesti välit poikki ja aina hän muutaman viikon päästä laittoi taas viestiä. Täytyy myöntää että loppuajasta olin mukana vain siksi, että näkisin minkä tekosyyn hän taas keksii sille ettei voida nähdä. Ja niitähän löytyi. Olipa siinäkin kokemus, huh huh.
Miehet voivat sanoa ja uskotella sinulle mitä vain, varsinkin jos eivät halua tavata, silloinhan sieltä tulee mitä sattuu, etkä sinä voi tietää onko se totta vai ei.
Olin niissä sovelluksissa silloin tällöin pitkin vuotta. Mutta kiinnostusta ketään kohtaan ei ollut. Swaippasin suurin piirtein kaikki vasemmalle..

Aloitin viime vuonna hirvenmetsästyksen isäni kanssa. Isäni ei tuosta nuorru, ja halusin että meillä olisi jotain yhteistä kiinnostuksen kohdetta. Ja olihan isä iloinen, että sai minua ampumaradalle viedä ja kertoa ja neuvoa.
Hirveä en saanut kaadettua, mutta tarttui sieltä kuitenkin jotain matkaan. Kuten edellisessä postauksessani kerroin, mehtästä lähti mukaani mies. Olemme tapailleet siitä lähtien. Aika näyttää tuleeko siitä sen enempää, mutta nyt tuntuu ja näyttää hyvältä 💕

Valmistuin lokakuussa dieettikokiksi. Onhan se hyvä olla nuokin paperit taskussa. Tosin täällä "maalla" niillä papereilla ei hirveästi ole arvoa, jos jotain normi kokin paikkaa hakee. Mutta jos johonkin oikein kaupunkiin hakisi, niin silloin siinä olisi ihan hyvä "valttikortti" taskussa.

Syksyllä aloitin ystäväni kanssa uuden harrastuksen. Avannossa käynnin. No eihän sitä nyt vielä syksyllä voi sanoa avannossa käymiseksi, mutta kuitenkin 😅 Olemme nyt kolme kuukautta käyneet viikoittain, muutamaa väliin jäänyttä kertaa lukuun ottamatta. Saunomme reippaasti ja käymme avannossa kolme neljä kertaa pulahtamassa. Minua ei tahdo saada kesälläkään uimaan kun vesi on niin kylmää, ja kun ystäväni ehdotti avantoa, nauroin päin naamaa 😂 Mutta täytyy sanoa, että erittäin virkistävää ja rentouttavaa puuhaa se on. Suosittelen kyllä lämpimästi kaikkia kokeilemaan.


Edellisen parisuhteeni päättymisestä tulee kohta kaksi vuotta. Silloin romuttuivat kaikki haaveet ja toiveet tulevaisuuden suhteen..
Ennen joulua eräs ystäväni kävi luonani kyläilemässä, ja hän sanoi minulle että vihdoin rupeat muistuttamaan sitä vanhaa Hannaa.. Tiedä sitten millainen se vanha Hanna oli, mutta täytyy myöntää, että nyt vihdoin tuntuu siltä, että kaikki on taas normaalia.

Olen oppinut myös matkustelemaan yksin. Ei sillä ettenkö osaisi tai voisi reissailla ja mennä yksin, muttakun se on vain siinä, etten halua.. Paljon mukavampi se on, kun on joku jonka kanssa jakaa ne asiat.
Olin alkusyksystä yksin Espanjassa ja loppu syksystä yksin viikonloppu reissulla Oulussa.
Joten siinäkin suhteessa on kasvettu. Osaan olla yksin ja välillä on ihan kivakin olla yksin ja rauhassa. Mutta en tosiaan vain halua olla yksin.
Olen horoskoopiltani vaaka, ja sen luonnekuvaus sopii kyllä täydellisesti minuun.

Leipominenkin on taas vallannut mieleni. Eron jälkeen ei oikein ole ollut pontta leipoa muuta kuin ne pakolliset syntymäpäiväkakut, mutta nyt taas mieleen hiipii koko ajan joku uusi resepti mitä pitää kokeilla. Kun vaan olisi joku joka ne kaikki leipomukset söisi 😅😂


Vielä vuoden viimeinen tapahtuma oli, kun lähdimme hyvän ystäväni kanssa viettämään vähän laatuaikaa yhdessä. Varasimme hotellihuoneen Seinäjoelta ja menimme Rytmikorjaamolle katsomaan Kaija Koo'ta. Aivan mahtava reissu oli. Kävimme syömässä hyvin ja joimme ja tanssimme ja juorusimme ja miehiä sai hätistellä ympäriltä pois 😅

Olisikohan siinä vuosi 2019 "pähkinänkuoressa".
Vuodelle 2020 on jo uusia tavoitteita ja suunnitelmia, mutta niistä sitten myöhemmin.

Vanha vuosi saa nyt jäädä ja antaa tilaa uudelle vuodelle. Olkoon se kaikille parempi kuin edeltäjänsä ☺️