Sieltä se taas tuli. Uusi vuosi. Uusi elämäkin ehkä, kenties?
Edellinen postaus näytti olevan puolentoista vuoden takaa 😅 Paljon on taas näihin päiviin tässä välissä kuulunut, mutta miestä en ole vieläkään löytänyt 😂
Viime keväänä vaihdoin työpaikkaa. Pääsin pikkusen isompiin haasteisiin. Teen tällä hetkellä yhtä äitiyslomansijaisuutta toimitusjohtajana eräässä hotelli ravintolassa. Ystäväni soitteli minulle viime keväänä että olisi jäämässä äitiyslomalle uudesta työpaikastaan, ja ajatteli että minä olisin hyvä sijainen. Mietin sitä kyllä todella, että suostunko vai en. Ero vakkaripaikasta sijaisuuden takia pelotti, mutta tein sen silti. Kyllähän nyt toimitusjohtajan pesti näyttää cv:ssä aika hyvältä. Olenhan kouluttanut itseäni sen verran vuosien saatossa, että keittiönpuolella ei tarvitsisi hirveästi hääräillä, mutta vaikea saada kokemusta kun ei haluta palkata semmoista jolla ei ole yhtään kokemusta 😅 Mutta nyt on 💪🏻 Olen vieläkin keittiönpuolella myöskin, mutta vain pakolliset vuorot mitä jää keittiöntytöiltä "yli". Oli puhe silloin, että saan ensi syksynä jäädä keittiöön kun kaverini palaa äippälomalta, mutta en halua. Ei siksi, että paikassa olisi jotakin vikaa, vaan siksi että en halua tehdä enään ruokaa. Lounasvuoro on minulle kuin kirous nykyään. Ala cartea tykkään kyllä tehdä, mutta kuka nyt pelkkää iltavuoroa haluaisi loputtomiin tehdä..
Olen tässä siis nyt ruvennut miettimään elämääni ensi syksynä. Mitä haluan tehdä tai missä olla.. Opiskelisinko jotain uutta ja mielenkiintoista, vai tekisinkö vaan keittiöhommia. En tiedä. Onhan minulla vielä yhdeksän kuukautta aikaa miettiä sitä, mutta todellisuudessa kesä on ihan nurkan takana, ja sen jälkeen se syksy.. Ihan mielenkiinnosta katselin työkkärin sivuja ja työtarjontaa. Itseasiassa omalta paikkakunnalta löytyisi juuri nyt avoin työpaikka josta voisin olla kiinnostunut, mutta harmi vaan kun voisin aloittaa työn vasta syys-lokakuussa 🤦🏼♀️😂 Mutta mietin tätä asiaa tässä koko ajan syksyyn asti. Toivottavasti kesällä on suunnitelmat selvinä.
Mutta siis uusi vuosi, uudet kujeet ja uusi minä. Eikö sitä niin yleensä ruukata luvata. Minä lupasin ottaa enemmän aikaa itselleni ja nauttia taas luonnosta. Tehdä vaikka muutaman reissunkin välillä. Työelämä sen verran hektistä, että pitäisi yrittää löytää tasapaino työn ja kodin välillä. Tällä hetkellä olen aivan poikki. Puolitoista kuukautta menin pää kolmantena jalkana pikkujoulujen takia, ja nyt kun tilanne on rauhoittunut, niin ei oikein tahdo saada virtaa mistään. 200 tuntia kun tekee kuukaudessa töitä, niin ei hirveästi kerkeä kotona iltaisin istua. Mutta kuten lupasin, yritän löytää tasapainon niin että pystyisin itsekin elämästäni nauttimaan.
Miesrintamalla samaa kuin aikaisempina vuosina. Aina välillä olen luullut löytäneeni jonkin helmen, mutta todellisuus on kyllä iskenyt vasten kasvojani aika nopsaan. Jossain aikaisemmassa postauksessani taisin vitsailla kirjoittavani vielä jonkun kirjan näistä miessekoiluistani. No en nyt kirjaa, mutta olen kyllä kirjoittanut koneelle kaikki jutut elämäni miehistä. Ehkä vielä joku päivä 🙈
Yritän nyt ottaa oikein ryhtiliikkeen kaikkien somekanavieni kanssa, ja oikeasti tuottaa kaikkiin sisältöä. Toisinsanoen minut löytää instasta omalta tililtäni, sekä leivontatililtäni. Tiktokkiinkin olen itseni tunkenut 😂 Siellä on aika hiljaista, niihin minulla ei nyt oikein ole energiaa, mutta kyllä senkin vielä joku päivä aktivoin taas. Tai ehkä ongelmana on se, että olen tallentanut sinne satoja ääniä, enkä ole niistä heti inspiraation hetkellä tehnyt videota, niin ei oikein tahdo päästä kiinni enään niihin ääniin ja tunnelmiin ja ideoihin 🤷🏼♀️ Ajattelin tänne blogiin kirjoittaa kaiken, ihan kaiken. Tätä kuitenkaan kukaan lue, niin samahan se on tänne asioita kertoa 😆
Mutta nyt tältä päivältä kuulumiset on tässä. Toivottavasti kirjoittelen tänne taas pian ☺️
Hyvää alkavaa vuotta 2023!
